on a more informative note, my fondness for garments that are sewn from geometrically simple shapes is significant, and this helmut lang top makes no exception. the side fold is the result of a strategically placed seam in a rectangle and works like a little lopsided wing. wonky bat.
but the reason i am actually posting these photos is to show something that you must have noted already. that is, i haven't shaved my head in a while.
to be quite honest, after i published my six-month recap on going bald i shaved my head once or twice. from then on i just left it be.
my hair has been thinned once and i chopped off the mullet that started to take me towards the nhl faster than i could say offside. otherwise it is in its natural state, color, texture and all.
it feels strange to have a dark mousey tone after i've always gone either black or white. there are surprising golden hues in it and i am still looking forward to the wavy curls to appear.
top by helmut lang, jeans by nudie, sandals by carin wester, bracelets and necklaces from all over.this is not the end of this mane, not yet. if you have any suggestions as to what i could/should try, let me know. i'm all ears...
5 comments:
En osaa ehdottaa mitään, mutta odotan mielenkiinnolla, minkä suunnan ja tyylin valitset. Olen varma, että se on jotain omaperäistä ja tyylikästä. Nykyinen on hieno!
Itse olen tykännyt lyhyttäkin lyhyemmistä hiuksista viimeiset pari vuotta. Pitkätukkaisuus on mielestäni yliarvostettua, ja pidän kontrasteista, jonka lyhyillä hiuksilla voi pukeutumisen kanssa luoda. Toisaalta lyhyt, niskan paljastava malli on naisellinen ja tunnen itseni tyttömäiseksi sukiessani singlattua niskatukkaa. Etenkin viime talven polkkatukkacomebackin ja kasvatusoperaation jälkeen olen varmistunut, että 2010-luvun kampaukseni on lyhyt. Inspiraationani Jean Seberg, Mia Farrow & etonilaiset koulupojat 40-luvulla.
(Tosin keskiviikkona kampaaja muotoili päästäni enemmän poika-Hitlerin kuin nuoren Edwardin, uhhuh.)
Jee, uusi hieno blogileiska näyttää kaikessa yksinkertaisuudessaan todella hyvältä! Kuten myös bloggaaja - ei tosin kaikessa yksinkertaisuudessaan mutta ;)
<3 nähdään tänään.
e, kiitos! tässä nykyisessä ei tosiaan ole kauheasti muotoa, koska sitä ei ole kuin ohennettu ja niskavillat poistettu, ja välillä kaipaisin ehkä pientä singlausta niskaan minäkin.
mulla on lähestulkoon koko aikuisikäni ollut lyhyt tukka, joten toisaalta nyt hotsittaisi kokeilla pitkää. saas nähdä kuinka tunnetusti lyhyt pinnani kestää odotusta.
inke, hehee, kiitos!
Joitakin vuosia sitten mä kasvatin hiukseni lyhyestä, noin 2-senttisestä yli olkapäiden. Homma vaati erittäin pitkää pinnaa, hyvän hiusmuotoilijan, joka loihti keskenkasvuisiin hiuksiin aina jonkun mallin ja pipon, jota käytettiin silloin, kun hermo meinasi mennä. Ja kun hiukset olivat taas pitkät, leikkasin ne uudelleen ihan lyhyiksi... ja nyt kasvatan taas. Ei ole helppoa tämä.
Pisteet omasta väristä! Se on aika harvinaista nykyään.
anu, joo, mäkin muistan viimeisen yrityksen, joka kosahti siihen, että ajelin sivut millisiilille, kun tukka oli juuri pyrähtänyt yli olkapäiden. se siitä pitkästä sitten... mulla on huono kisakestävyys näissä asioissa.
ja kiitos, oma väri on pitkästä aikaa jotenkin asia, josta haluan pitää kiinni. kummallinen uutuudenviehätys tässäkin siis.
Post a Comment