my closet, as might be apparent from my previously posted pics, is filled with monochrome. i am very much a black'n'white girl in addition to being somewhat incapable of wearing muted wintery colors such as burgundy, plum, browns and navy. if i do color, it's usually very bright. and despite it not showing in the blog, i honestly do color. especially in the summer.
as proof that color ain't all talk, you can see that there are colorful clothes in my boxes. see? by the way, these ikea plastic containers are the salvation of my storage crisis: transparent, large and with lids they store everything from shoes and purses to clothing neatly and accessibly.no matter how hard you try to invest in classics or trend-defying pieces of clothing, it seems the sincere attempt fails more often than succeeds. i'm sure you're all familiar with the disappointment associated with opening storage boxes and wondering why on earth the stuff wasn't tossed ages ago...
gulping and fearing exactly that my mood was nothing short of exhilarated when i found an entire store's worth of stuff that is still wearable. there are dresses and blouses, skirts and shorts. five pairs of vans slipons (!!!) in the middle of random items. jackets. tees. everything.
i'm starting with greyscale -- hold yer horses, i can't go bright and shiny all of a sudden now can i -- and pulled out a cheap monday stripey jacket from 2006 and a pair of paper bag waist pants from h&m bought two years ago. ignoring the fact that paper bag waist was a fad, i felt comfy rocking these today. add a pair of mean platform sandals and voila! ready to roll.
have you found any forgotten beauties in storage lately?
5 comments:
What a gorgeous outfit, doll! I only wish I'd "forgotten" about something as fabulous, I want it all.
And I think paperbag-waist things are for keeps, easy to wear yet creating an interesting silhuette. Post-modern classics!
I've gone through my meagre closet so many times lately, I don't make unexpected finds. But digging up those nude vintage heels I showed earlier made me very happy, once again.
thanks, sweets! i hesitatingly agree with the paper bag waist being a classic -- we'll see in a couple of years whether they still please the eye. too soon to tell, yet, me thinks? in the meantime, though, they work.
the nude heels you found are pretty and flattering. i need a pair, really.
Ihana look!
Paperipussivyötärö on minusta sellainen keksintö, joka välillä näyttää tosi kivalta - välillä ei niinkään - ja nyt ainakin mulla on taas se "kivalta" vaihe meneillään. Viime syksynä hankkimani Kipikuteen housut saivat minut taas innostumaan paperipussista; niissä kun on sellainen.
Mä todellakin odotan että löydän aarteita vaatekaapistani jahka taas koko kevään kestäneen evakon päätteeksi pääsen kotiin. Remontti on valmis - enää loppusiivous! :)
Paperipussivyötärö näyttää kivalta aika monen päällä, muttei minun... olen ainakin ollut liian tasapaksu sellaiseen, tosin pitäisi varmaan kokeilla nyt uudelleen, kun lantioni on muuttunut.
Mulla ei todennäköisesti ole mitään unohtuneita aarteita vaatekomeroissa. Pari vuotta sitten karsin varastoja erittäin rankalla kädellä, ja nykyään mulla on sen verran vähän vaatteita, että suunnilleen muistan, mitä omistan. Tietty voi käydä niin, että kauden vaihtuessa unohdan ottaa esille jotain juttuja, nytkin mun pitäisi käydä kurkkimassa kenkäkaappiin, että mitä vaihtoehtoja siellä taas olikaan kesäksi.
Ja mulla taitaa olla vähän sama meininki kuin sulla noiden värien suhteen, pohjalla mustaa/harmaata/valkoista ja tehosteina kirkkaita värejä (itse tykkään tällä hetkellä erityisesti tietyistä punaisen sävyistä, kuten fuksiasta ja aniliinista). Minäkään en osaa käyttää mitään hillittyjä ruskean tms. maanläheisiä sävyjä.
anna, kiitos ja mahtavaa, että remontti on ohi! omaan kotiin palaaminen on varmasti ihanaa.
mun kohdalla paperipussin suurin haaste oli hiffata sopiva takitus. eli topit ja teeppikset toimivat, mutta tässä ilmanalassa olisi kiva, kun voisi käyttää muulloinkin kuin helteillä. tiesin, että lyhyt laatikkomainen jakku olisi hyvä, mutta mun kroppaa se sellainen oikein pue. lyhyt, lievästi muotoonleikattu jakku pelasti. jei.
anu, mullakin on ollut usein sellainen olo, että olen liian tasapaksu paperipusseihin. toisaalta mun kahdessa paperipussivaihtoehdossa on sen verran volyymiä lanteilla, että kapia lantio/mahakkuus heiman peittyvät. tai näin mä haluan uskoa...
kenkäkaapin syöverit ovat mun suurin unohduspaheeni. sinne munkin pitää kaivautua. mä kadehdin sun kykyä luopua vanhoista jutuista: vaikka karsinkin muuton yhteydessä isolla kädellä, pieni sisäinen hamsteri ei henno luopua monestakaan vaatteesta "ihan vielä".
mä juuri tajusin, että mun lempivärini ei ole esiintynyt blogissa kertaakaan. mulla on kaappi täynnä vihreää ja rakastan sitä kirkkasta kermitistä oliiviin, mutta eipä sitä näköjään päälle asti eksy. tilanne pitänee korjata hetimiten.
Post a Comment