Friday, April 8, 2011

tiger cannot change its stripes.

so, ok, it's spring. mags and sites are raving about pastels, bright color blocks, florals, tie-dye and whatnot. i decided to go shopping, since i haven't exactly been too busy acquiring new things.

here's the result: a black and white tee and a black bag.

yes, the bag!


tee by weekday, jeans by rick owens, wedges by camilla skovgaard, bag by alexander wang, bracelet by h&m. toys in the box jorma's.




well, what can i do...

12 comments:

Sugar Kane said...

Jee, jäbä on vaihtanut kuvat isommaksi! Kansa kiittää, kun näkee tyylikkään olemuksenne vähän huonommillakin silmillä sen kummemmin klikkailematta.

stellagee said...

sk, no jåå, jäbä taipui yleisön paineen alla. sokkeille helpompi elämä!

Vasilisa said...

UUU, likes the Watanabeish stripes! And the bag!

Anna Lehtonen said...

Kuvat on hienoja - tykkään isosta!

Ja laukku...OOOH! Onpas komia.

stellagee said...

vasilisa, thanks, little details matter, right?

anna, kiitos, yhtä suttusia ne on, mutta eipä tarvitse enää klikata huomatakseen... heh.

ja laukku, kyllä, ihana se on...

e. said...

Tuntuu, että olet tyylissä niin paljon korkeammilla sfääreillä, että on loukkaus minunkaltaiseltani kehua sitä - mutta - tässä tulee - tykkään kovasti tukasta! Jasiiskaikkimuukinon tosihienoa. Mutta olen aina rakastanut tuota tukkamallia (miksi mulle ei sovi se, byhyy).

stellagee said...

e. hahaha, "korkeammilla", iihhihihi. no mutta kuitenskii, kiitos kehuista, mäkin tykkään tästä tukasta ihan kauheasti. itse asiassa leikkaus on mulle ns. kotiinpaluu: mulla oli musta potta monen monta vuotta ennen kaljua, ja kun nousin kampaajan käsittelystä pari viikkoa sitten ja tuloksena oli tämä, olin hyvinhyvinhyvin kotoisissa fiiliksissä. (ihana mikko, mui!)

ja miksei sopisi sullekin? kokeile!

e. said...

Kiitos tukkakehuista! Oon vähän jämähtänyt.

Olen kokeillut vähän vastaavilla polkkahiuksilla, mutta tunnen itseni kaameaksi läskinaamaksi alaspäin kaareutuvissa otsiksissa - vaikka kampaajat tykkäävät leikata mulle niitä. En tajua oikein miksi - onko mulla liian paksut posket, jykevät leukaperät tai löllöä kaulassa, who knows.

Hihhi, sanon korkeammalla, koska maksan laukuistani vähemmän (köh) enkä useinkaan tiedä mitä päälleni pistän, JA silloinkin, kun luulen tietäväni, näytän valokuvissa ihan kamalalta. Oon tälleen vähän köyhä. (Siksi en tykkää blogata kauheasti vaatteista, vaikka luenkin kaiken mitä käsiini saan.)

(Sori banaali avautuminen.)

stellagee said...

e., tuntemattomat ovat kampaajien tiet ja näkemykset... mua yritetään aina "kaunistaa" häivyttämällä mun kasvojen kulmikkuutta (lue: leukaperiä) ja tämä potta ei todellakaan ole sellainen kampaus, joka ns. "pukee" mua. mutta se vastaa mun omaa kauneus-whatever-käsitystä, ja onneksi mikko tajuaa sen, etten mä ole kiinnostunut klassisista kauneusihanteista.

point being, oli tukka kampaajan mielestä se paras ja kaunistavin sulle, mutta omasta mielestä kaamea, niin siinä on vain yksi auktoriteetti: sinä itse. oma olo ratkaisee.

pöh, sähän näytät kuvissasi hyvinkin staililta mun mielestä – ja itse asiassa olenkin ihmetellyt ettet laita kuvia enempää.

ja ikuisuuskeskustelu "rahalla saa tyyliä" -teeman ympärillä on kai aika loppuunkaluttu: ihan yhtälailla kuin on epätotta, että tyylin voi ostaa, on epätotta, että halpa on luovaa ja on epätotta, että halpa ei voi olla tyylikästä, jne. oma tyyli vaatii aikaa ja vähän vaivaa ja niihin suhteutetusti rahaa – toisille se on helpompaa ja toisille vaikeampaa.

eniten kai kyse on jostain viitseliäisyyden muodosta, joka on ainakin mulle usein hankalaa ja toisinaan ainoa mahdollinen tapa olla ja elää. semmosta se on.

Sugar Kane said...

Hyvin sanottu tyylin, ajan, viitseliäisyyden ja rahan suhteesta, arvon pottapää! (Multa tuntuu puuttuvan nyt niitä kaikkia, niisk.)

e. said...

Olet ihan oikeassa siinä mitä kirjoitat talouden, tyylin ja viitseliäisyyden suhteen - olen vaan arka. Ja olet niin oikeassa siinäkin, että jonkun toisen tukka päässä on vaan karmea olla. Kuinka pitääkään olla karvoistaan tarkka, ihmettelen, mutten voi kiistää.

Mutta vaateostoksilla mulla alkaa olla se kauhea ongelma (syytän varttuneempia vuosia ja kokemusta vaatetusalalta, nekään mitään hyvää tee!), että käytössäni olevat varat ja se laatu, jota olen alkanut kaipaamaan, eivät enää kohtaa. Sama ongelma ruoan, kirjojen ja about kaiken merkittävän, paitsi alkoholin ja korujen kohdalla (en edelleenkään kaipaa timanttikaulakoruja tai vuosikertaviiniä, kippistelen ihan yhtä hyvin halvalla skumpalla putkiremontista yli jäänyt rengas sormuksena sormessa, heh). Siis voi merde, pardonnez-moi my French, mutta mikä ongelma! Kuka rahoittaisi mun laadukkaiden tai edes semilaadukkaiden tuotteiden kaipuun, kun olen (ja tulen olemaan varmaan vielä vuosia) opiskelija, jolla on reikiä rahakukkarossa! Pakko varmaan vihdoin opetella ostamaan vaatteita Ebaystä. Harmi kun sieltä ei saa ruokaa.

stellagee said...

sk, kiitos kehuista ja tiedän tunteen, niisk.

e., joo, tuttu fiilis tuokin, ettei laatuvaatimukset ja budjetti tunnu kohtaavan. muutamia vuosia apurahatutkijana viettäneenä – ja tietysti sitä ennen ne opiskelut, ne opiskelut – muistan elävästi tuonkin ajan, kun kukkarossa tuntui olevan enemmän reikiä kuin mitään muuta. kohtuuttomaltahan se tuntuu, mutta rajoitettu budjetti tosiaan pakottaa näkemään ihan hirmusti enemmän vaivaa löytöjen eteen...